Kirjeenvaihtajan työhuone 1991

La laborejo de la Moskva korespondanto de la finna gazeto Kansan Uutiset en 1991. Eblas telefoni rekte al la eksterlando - tio estis nekredevla lukso en Sovetio. Poste eblas premi la butonon de la modemo kaj ligi la komputilon kun la centra komputilo de la gazeto. Tiel eblis rekte sendi la tekstojn. Ruslingvaj telegramoj de la sovetia novaĵ-agentejo TASS venis per speciala, brua matriksa printilo, instalita en eksa necesejeto kun son-izolita pordo. En la fono videblas mia kurtonda ricevilo, kiu estis la plej bona maniero ricevi informojn el la ekstera mondo. Ja en 1991 Sovetio ne plu ĝenis fremdajn elsendojn.

En korrespondents arbetsrum. Det går att ringa till direkt i utlandet - lyx i Sovjet. Då kan man koppla upp sig mot fjärrdatorn i Finland och skicka texter. En kortvågsradio, en Tass-printer och en gammal tjeckisk telexapparat hjälper mig hålla kontakt med yttervärlden.


Кабинет московского собкора. У нас автоматическая международная телефонная связь, что было редкостью в Москве 1991 года. Можно дозвониться до компьютера в Финляндии и отправить статью. С другой стороны, такси заказать было невозможно, так как не может же быть в нашем районе такого номера телефона. Как будто я сам не знаю, какой у нас номер телефона и адрес...

Tietokoneessa pyörii DOS ja ruudussa ei näy muuta kuin vaaleita kirjaimia mustalla taustalla. Toti-aluetoimitusohjelma on yhdellä 720 kilotavun levykkeellä, toiselle samanlaiselle tallennetaan tekstit. Uudempia 1,4 megan levykkeitä tämä kone ei osaa lukea. Kun levyke on täynnä, otetaan uusi. Modeemi on pieni laatikko tietokoneen keskusyksikön päällä. Puhelimesta voi soittaa suoraan ulkomaille, suuri harvinaisuus Neuvostoliitossa. Modeemipuhelu otetaan siten, että puhelimella veivataan ensin Kansan Uutisten modeemin numerosarja joka on pitkä kuin nälkävuosi. Jos puhelu menee läpi ja modeemi vastaa toisessa päässä, painetaan modeemissa olevaa nappia. Sitten luurin voi panna kiinni ja jutun lähettää. Taustalla Grundig Satellit 300 -lyhytaaltoradio, jolla radio Svoboda sekä BBC kuuluivat kohtalaisen hyvin. Ja kuuluvat muuten vieläkin tarpeen vaatiessa, sama radio on minulla yhä käytössä vuonna 2006, vaikka sitä harvoin enää tarvitseekaan. Selän takana minulla on massiivinen tšekkiläinen kaukokirjoitin eli telex. Sillä saattoi lähettää juttuja jos puhelinyhteys ei toiminut, tai kirjoittaa matkalupa-anomuksia Neuvostoliiton ulkoministeriöön. Se oli täysin analogista tekniikkaa: yhteyden saattoi ottaa suoraan ja kirjoittaa reaaliajassa, tai sitten teksti lävistettiin ensin kapealle paperinauhalle. Jos tuli virheitä, oli paras lävistää koko teksti uudestaan. Sitten nauhan alkupää työnnettiin koneeseen, painettiin nappia, ja kone alkoi jytistä. Jonkun kerran se alkoi jytistä itsekseen keskellä yötä, ja luulin että maailmanloppu tai vähintään vallankumous oli alkanut. Mutta se olikin pitkä mainoskirjelmä Amerikasta, jossa tietysti oli päivä.
Asiaan liittyen: Radiohäirinnästä venäläisiin podcasteihin